lauantai 12. helmikuuta 2011

Omituinen?




Tänä talvena olen onnistunut hankkimaan itselleni omituisen maineen....Esim kuluneella viikolla sattui useammankin kerran,että työkaveri tai joku muu alkoi siunailla lumentuloa,lumen paljoutta,kamalaa pakkasta tai muita  talven ns nurjia puolia.Ja siihen minä innoissani hymy huulilla: "mutta onhan nyt ollut niin mahtavan kaunis talvi.Minä tykkään suuresti,kun on lunta ja pakkasta!" Hmm...Kummastuneita katseita ja puuskahdus "ootko sä tosissas?" Kyllä vain,paljon helpommalla pääsee,kun ottaa ilon irti vallitsevista olosuhteista,joille ei mitään voi.






Helmikuukin vilahti hetkessä tänne asti.Valoisa aika on jatkunut niin,ettei sitä kukaan voi olla huomaamatta.



Aurinko jo rantamännyn latvan korkeudella












Töitä on ollut kovasti,kaksi seitsemän päivän putkea peräkkäin.Yksillä vapailla kerkesin vähän kirppareita kiertämään,jotain mukavaa löytyi kotiin tuomisiksikin.Esim edullinen sinkkisanko kesän kukkia varten.





Ja tämä tinakannu,kokeillaanpa kesällä,miltä näyttää vaikkapa pionivaasina:)




Ja tämä ihana pitsipeitto,johon olen melkeinpä rakastunut.Ainakin se saa osakseen hullaantuneita katseita joka kerta,kun käyn makkarissamme ja näen sen sänkymme päädyssä:)
Alta pilkistää toinen huippulöytöni,jonka tosin ostin uutena.Hiekanvärinen helmalakana ohutta ryppyistä pellavaa,I love it:)



Feng shui-syistä tämä peili siirtyi ainakin tilapäisesti tähän paikkaan.













Lautassarja,jonka keräsin lasten ollessa pieniä.Sen nimi on Sadun totuus ja olikohan taiteilija nimeltään Sussi Anne/Anna Åberg...?Kuvissa lapsia, keijukaisia,peikkoja,eläinystäviä.Lautasten nimetkin ovat ihania: Keijukainen,joka luuli,ettei ihmisiä ole.Yhdessä olemme onnenhetki.Koko taivas mahtuu syliin.






Tänään urakoin isäukon pelakuut uusiin multiin ja ruukkuihin ja leikkasin samalla lyhemmiksi.Pistokkaat pitää vielä laittaa pieniin ruukkuihin juurtumaan. Pelakuut olivatkin selvinneet talvesta loistavasti,kaikissa oli jo kasvun merkkejä ja kaksi oli hurjan pitkävartisia ja komeassa lehdessä.Ovat siis talvehtineet viileähkön kammarin eteläikkunalla niukasti kasteltuna.
Kasvihuoneunelmista siinä samalla juteltiin.Tekee mieli hänelle laittaa pieni kasvihuone,jossa hän voisi kasvatella vaikka amppelitomaatteja ja ties mihin voisi vielä innostua.Se on ainakin selvää,että omenapuita pitää laittaa keväällä lisää:).Isäukko on ihanan positiivinen ja huumorintajuinen 81-vuotias.Vaikka sairaudet ovat koetelleet välillä kovemminkin,hänellä on yhä unelmia ja hän osaa iloita luonnosta,eläimistä.Talvisin lintujen ja oravien ruokkiminen on tärkeää ja muuttolintujen paluu on aina vuoden kohokohta.
Mullanvaihto-operaation päätteeksi sain syödä mahani täyteen isän valmistamaa huippuhyvää makaronilaatikkoa.Hän on loistokokki!
Jos äiti olisi saanut elää,hän täyttäisi huomenna 90.Hänen kuolemastaan tulee jo 12 vuotta maaliskuun eka päivä.



Tätä katson aina,kun tulen kotiin.Rakastan noita kolmea kuusta,jotka seisovat suojelevasti pihamme itäisessä reunassa.Ne ovat kuin kolme kuningasta,kolme itäisen maan viisasta miestä.Kuvan oikeassa reunassa näkyy vanha raita,jonka Leijonamies ja urakoitsija olisivat välttämättä halunneet kaataa piharemppamme aikaan.No se ei käynyt päinsä.Se on yksi rakkaimpia pihapuitani.Sen ihana uurteinen harmaa runko,jota silitän,hipaisen,kosketan melkein joka kerta ohi kulkiessani.Polku menee ihan sen vierestä.Keväisin ennenkuin lehdet puhkeavat,sen latvassa käy valtaisa surina ja pörinä,kun kimalaiset hyörivät keltaisten kissojen kimpussa.









Elämänohje meidän makkarin seinällä talviauringon hehkussa




Jänötit käyvät öisin meidän patiolla rallattelemassa.Haapoja ollaan kaadettu niille ja osan ovat jo kalunneet putipuhtaaksi.












Esikoiden myötä toivottelen aurinkoista helmikuuta ja hyvää ystävänpäivää kaikille blogiystäville:)

11 kommenttia:

  1. Onpa kaunis pitsipeitto, ja ymmärrän hyvin tuntemuksesi kuusia kohtaan. Ne ovat todella komea rivistö, ihan kuin jotkut "tyypit", pihan vartijat. Raita on erittäin tärkeä ravintokasvi hyönteisille ja esim. mehiläisille, sillä siihen aikaan kun se kukkii, ei vielä kuki mikään muu. Se on suorastaan elinehto monelle hyönteiselle joka herää keväällä, maassa voi vielä olla lunta eikä muusta ruuasta tietoakaan!
    Koskettava runo makuukakamarissa myös. Teillä (tai sinun ajatusmaailmassa) on itse asiassa todella paljon minua koskettavia asioita!

    VastaaPoista
  2. Nyt nuo kuuset pääsee oikeuksiinsa,kun myllättiin tuo osa pihaa sileäksi muutama vuosi sitten,ennen metsänreuna oli parin metrin päässä meidän talon itäpäädystä.Täyttä asiaa kirjoitit raidasta,noistakin syistä halusin sen säilyttää ja myös,koska se on mulle voimapuu,siksi kai sitä taputtelen aina ohi kulkiessani.
    Mukavaa,jos ajatukseni elämänmenosta osuvat yksiin omiesi kanssa.Olen kyllä huomannut,että olet kovasti samanhenkinen ihminen:)

    VastaaPoista
  3. We don't get snow where I live, so I enjoy when I get to see the beauty of it on other people's blogs... just beautiful!! I love your "indoor garden"!!
    Hope you have a great week!:)
    ~ Jo

    VastaaPoista
  4. Tuo on hyvä pointti tuo...vallitseviin olosuhteisiin sopeutuminen siis. Minä se vaan olen valittanut ja valittanut tätä talvea, alkuun se tuntui niiiin ihanalta, mutta kieltämättä nyt on alkanut vähän ällöttää, kun on niin kylmä, ettei pääse hiihtämäänkään ja ulkona olemisesta on tullut sellainen pikainen viuhahdus. Ja jotenkin jo niin vanhat luulina kaipaavat terassin lämpöä ja sormet multaa. Huoh...
    Mutta, oikein mukavaa helmikuun jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
  5. Hih, minäkin taidan olla omituinen kun tykkään kovista pakkasista ja hellekesistä:) Ulkona näyttää kaikki niin kauniilta että ihan siitäkin syystä jo nautin liikkumisesta ja tekemisestä ulkona. Minusta kovat pakkaset ei tunnu yhtään pahoilta kun pukeutuu oikein, pikemminkin sellaiset kosteankylmät ilmat on puistattavia. Upea on myös tinakannu ja tuo peili ja asetelmat. Harmonisen kaunista kaikissa kuvissa! Feng shui on minullakin koko ajan alitajuisesti mielessä kun sisustan; se vain on niin moniulotteinen suuntaus että tuntuu kun yhden kohdan saa toimimaan niin toisessa kohdassa jo onkin tehnyt jotain väärin :D
    Voi että mikä kaunis värimaailma kuvien perusteella kodistasi löytyy! Tuo päiväpeitto ja upeaakin upeampi helmalakana on käsittämättömän kauniit! Minäkin haluan juuri tuollaiset!:) Valkoinen teksti näyttää myös todella hyvältä ruskeassa seinässä! Kivaa viikonjatkoa sinulle toivotan :)

    VastaaPoista
  6. Jo,so great that you found your way here in my snowy winter blog:)

    Tuija,kyllä mullekin vähän vähempikin pakkasta olis riittänyt,täytyy myöntää.Toivottavasti ne kovimmat ois nyt ohi ja kevät alkais pikku hiljaa voittaa,ois vähän tekemistä nääs:)

    Hilda,nyt meitä on kyllä hemmoteltu sekä lämpimällä kesällä että kunnon talvella,toivottavasti tuleva kesäkin ois lämmin...Feng shuista kiinnostuin jo vuosia sitten ja pyrin ottamaan sen huomioon sisustusratkaisuja tehdessäni,monesti on saanut huomata,miten jokin asia elämässä on ollut pielessä ja kun on tajunnut muuttaa kyseiseltä alueelta jotain,asia on muuttunut parempaan suuntaan.Juttu toimii,ei sille mitään voi:).Feng shui-suuntauksiahan on niin paljon,että parasta on vain poimia niistä se,mikä itsestä tuntuu parhaalta ja toimia sen mukaan.Ja edetä maltillisesti eikä kertarysäyksellä pistää koko huushollia mullinmallin:)

    Marja-Leena,mukava,että eksyit tänne talviblogiinkin:)

    Ja lämpimästi tervetuloa uudet lukijat:)

    VastaaPoista
  7. Ihanan aurinkoisia talvisia kuvia..Kaunis tinakannu♥,minä sain kans noita kevätesikoita,todella hienoja kukkasia!..Kaunis talvinen blogi sinulla

    VastaaPoista
  8. Hei!
    Olen blogissasi ekaa kertaa vierailulla. Upeita kuvia. Kirjoitit pelakuiden mullanvaihdosta. Voisitko vähän opastaa aloittelijaa? Minulla on pelakuut olleet talvehtimassa + 10 asteisessa autotallissa. Olen silloin tällöin antanut vähän vettä altakasteluruukkuun. Pitkiä honteloja varsia ovat kasvattneet. Mitä teen? Millaiseen multaan ne pitäisi istuttaa? Olen kiitollinen vastauksesta :)

    VastaaPoista
  9. Tansku,kiva nähdä sut täälläkin:)

    Riitta,mukava,kun eksyit blogiini.Siksikin tää blogimaailma on niin kiehtova,kun aina löytyy uusia kivoja blogeja.
    ovatko pelakuut olleet ikkunalla autotallissa vai pimeässä??pimeässä talvehtineet pelakuut pitää kuulemma herätellä varovasti,eli ensin otetaan valoon,parin viikon kuluttua vaihdetaan uuteen multaan tai lisätään uutta multaa,välttämättähän joka vuosi ei tarvi kokonaan uusia ja sitten taas parin viikon kuluttua leikataan.Tai toisinpäin,ensin leikataan ja sitten mullanvaihto,semmoisenkin ohjeen olen jostain lukenut.
    Nämä isän pelakuut ovat olleet valoisalla ikkunalla viileähkössä kammarissa ja olivat jo hyvässä kasvussa,joten leikkasin ja vaihdoin mullat samalla kertaa ja ovat jo hyvin toipuneet ja tekevät uusia versoja.Claus Dalby neuvoi Kasvihuoneunelmissa leikkaamaan niin,että kasviin jää eripituisia versoja.
    Siis,sinuna leikkaisin ne ensin,jos ovat kovin hontelossa kunnossa ja sitten vaihtaisin mullat,kun uutta kasvua ilmaantuu.Leikkaa lehden tai leposilmun yläpuolelta.Jos saat hyviä pistokkaita,voit laittaa joko suoraan ruukkuun kylvö-ja taimimultaan juurtumaan,muovihuppu päälle,sumuta usein ja kastele harvakseltaan.Vesilasissakin voi kokeilla juurruttaa.Muista,ettet istuta liian isoon ruukkuun,silloin kukinta jää väliin ainakin tältä kesältä,vain hieman aikaisempaa isompi on hyvä.Mä oon aina käyttänyt pelakuilla perinteisiä lasittamattomia saviruukkuja,jos sun ovat altakasteluruukussa,varmaan se altakastelumulta on sopivaa?

    VastaaPoista
  10. Kiitos neuvoista! Autotallissa on pienet yläikkunat ja varret ovat tosiaan kasvaneet valoa kohti. Leikkaan ne alas ja katsotaan alkavatko ne versoa uutta,eiköhän.Kerron sitten miten onnistun..

    VastaaPoista