Random-kuvia marraskuulta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kivat omenapuunoksavalot löysin muutama vuosi sitten Prismasta.Asiaa harkittuani kävin ne ostamassa enkä oo katunut.Nyt ne pääsivät eteiseen tunnelmaa tuomaan.

 

 

 

 

 

 

Virittelin kivan harmaan säänsyömän laudanpätkän kahden peltipurnukan päälle ja sain tason linnunpöntölle ja sen seuraksi nuo talolyhdyt sekä muutama kivi - ikuinen kivienkeräilijä kun olen:)

 

 

 

 

Tässä yksi niistä patterikäyttöisistä Bauhaus-valosarjoista,joita olen kehuskellut aikaisemminkin

 

 

 

 

 

Tuosta vasemmalla etualalla näkyvästä pienestä aaltojen sileäksi hiomasta ajopuupalasesta tykkään kovasti.Se tuntuu mukavalta kädessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oranssia väriä meillä ei yleensä näe esillä missään,mutta nuo lyhtykoison pulleat rapisevat lyhdyt oli pakko kerätä talteen. Emokasvi pääsi valeistutukseen pihalle talveksi.Toivottavasti ensi syksynä saadaan uusia kiinalaislyhtyjä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lintuhäkit ovat kivoja silloin,kun niihin ei ole vangittu lintua.Keräsin useamman häkin vanhan omppulaatikon ympärille,tuossa alimmaisessa valosarjan lisäksi meriheinää ,hopeisia tähtiä ja isoja käpyjä,oiskohan ne sembramännyn...

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tämmöinen sisustuksellinen ratkaisu syntyi viime talvena.Mun makkarin vaatekaappien ovet oli semmosta perussettiä, joihin olin jo aikaa sitten kyllästynyt. Olin miettinýt uusia ovia - no minkälaiset?no en tiiä - unelmakaappi ois rakentunut raakalaudasta tai vanhasta harmaantuneesta ihanan patinoituneesta laudasta,oviksi jotkut vanhat kuluneet kivat...semmoisia nyt ei siihen hätään ollut saatavilla,joten yhtenä tarmokkaana päivänä ruuvimeisseli käteen,saranat pois,ovet ulos ja tilalle verhotanko,johon ripustin nämä CLV-verhot. Näissä harmittaa nyt se,että noita beigenvärisiä on neljä kappaletta,mutta valkoisia vain tuo yksi.Ja voi voi,ois niin kiva,kun kaikki ois valkoisia.No,tällä ratkaisulla on nyt menty kohta vuosi ja ihan oon suht' tyytyväinen:)

 

 

 

 

 

 

Toinenkin makkarin ongelmakohta sai viime talvena kyytiä eli kellastunut mäntykatto peittyi Uula Colorin mattapintaisen Into-maalin alle.Vaati kolme maalauskertaa...Yleensä suosin maalausprojekteissani,esim huonekaluissa, läpikuultavaa, kuluneen näköistä valkoista mattapintaa,mutta katto kyllä vaati kunnon peittävän kerroksen. Kummasti ilme raikastui.

Tämä nyt jakaa varmasti mielipiteitä,jonkun mielestä se kellastunut mäntykomeus ois ollut ehkä parempi,mutta mun silmää se ei miellyttänyt varsinkaan noiden maitokahvinväristen seinien kanssa.